Kysymys 1: Suutelikko Juudas Jeesusta hänen pidätysiltanaan?
(a) Kyllä (Matteus 26:48–50). (b) Ei. Juudas ei päässyt tarpeeksi lähelle Jeesusta suudellakseen häntä (Johannes 18:3–12).
V: Kyllä, Juudas suuteli Jeesusta. Johanneksen evankeliumin 18:3–12 ei sano, että Juudas ei suutellut Jeesusta tai ettei hän päässyt tarpeeksi lähelle. Muistakaa, että Jeesus astui esiin Johanneksen evankeliumin 18:4:ssä
Kysymys 2: Mitä Jeesus sanoi Pietarin kieltämisestä?
(a) ”Kukko ei laula, ennen kuin olet kieltänyt minut kolme kertaa” (Joh.13:38 ).
(b) ”Ennen kuin kukko laulaa kahdesti, sinä kiellät minut kolme kertaa” (Mark.14:30 ). Kun kukko lauloi kerran, kolme kieltämistä ei ollut vielä tapahtunut (ks. Mark. 14:72). Siksi ennustus (a) ei toteutunut.
V: Matteuksen evankeliumin 26:34, Luukkaan evankeliumin 22:34 ja Johanneksen evankeliumin 13:38 mukaan Pietari kieltäisi Jeesuksen kolme kertaa ennen kuin kukko laulaisi (määrittelemättömän määrän kertoja). Markuksen evankeliumin14:30 mukaan Pietari kieltäisi Jeesuksen kolme kertaa ennen kuin kukko laulaisi kaksi kertaa.
1. Ensimmäinen kieltäminen on Matteuksen evankeliumissa 26:70, Markuksen evankeliumissa 14:68 ja Luukkaan evankeliumissa 22:57.
2. Toinen kieltäminen löytyy Matteuksen evankeliumin 26:72:sta, Markuksen evankeliumin 14:70:sta ja Luukkaan evankeliumin 22:58:sta.
3. Kolmas kieltäminen löytyy Matteuksen evankeliumin 26:74:stä, Markuksen evankeliumin 14:71:stä ja Luukkaan evankeliumin 22:60:sta.
Kukko lauloi toisen kerran Matteuksen evankeliumissa 26:75, Markuksen evankeliumissa 14:72 ja Luukkaan evankeliumissa 22:60. Raamattu ei tarkenna, lauliko kukko molemmat kerrat sen jälkeen, kun Pietari oli kieltänyt Jeesuksen kolmannen kerran, vai lauliko kukko kerran aiemmin ja toisen kerran Pietarin kolmannen kieltämisen jälkeen. Joka tapauksessa sillä ei ole oikeastaan merkitystä.
Kysymys 3: Kantoiko Jeesus omaa ristiään? (a) Kyllä (Joh.19:17 ). (b) Ei (Matt. 27:31–32).
V: Kyllä, Jeesus kantoi omaa ristiään suurimman osan matkaa. Jeesus ei kuitenkaan kyennyt kantamaan sitä koko matkaa, joten Kyreneläinen Simon kantoi sitä osan matkaa (Matteus 27:32; Markus 15:21; Luukas 23:26)
Kysymys 4: Kuoliko Jeesus Matteuksen evankeliumin 27:50–51 ja Markuksen evankeliumin 15:37–38 mukaan ennen kuin temppelin verho repesi? (a) Kyllä (Matteus 27:50–51; Markus15:37 –38). (b) Ei. Kun verho oli repeytynyt, Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni!” Ja tämän sanottuaan hän antoi henkensä (Luuk.23:45 –46).
V: Matteuksen evankeliumin 27:50–51 mukaan ne tapahtuivat samanaikaisesti. Markus ja Luukas eivät tarkenna tapahtumien järjestystä.
K5: Missä Jeesus oli kuudennella tunnilla ristiinnaulitsemispäivänä? (a) Ristillä (Markus15:23 ). (b) Pilatuksen tuomioistuimessa (Johannes19:14 ).
V: Markus käytti juutalaista vuorokautta, joka alkoi klo 6.00 aamulla, joten Jeesus oli ristillä klo 12.00. Johannes, joka kirjoitti pääasiassa pakanalukijoille, käytti Johanneksen evankeliumissa (1:39; 4:6; 19:14) roomalaista vuorokautta, joka alkoi keskiyöllä, ja Jeesus oli vielä Pilatuksen tuomioistuimessa klo 6.00 aamulla. Katso lisätietoja teoksista Encyclopedia of Bible Difficulties, s. 363–364, ja When Critics Ask, s. 376.
Kysymys 6: Evankeliumeissa kerrotaan, että kaksi ryöväriä ristiinnaulittiin Jeesuksen kanssa. Pilkkasivatko molemmat ryövärit Jeesusta? (a) Kyllä (Mark.15:32 ). (b) Ei. Toinen heistä pilkkasi Jeesusta, toinen puolusti Jeesusta (Luuk.23:43 ).
V: Molemmat varkaat pilkkasivat aluksi Jeesusta. Oikealla puolella ollut varas puolusti kuitenkin myöhemmin häntä.
Kysymys 7: Nousiko Jeesus paratiisiin samana päivänä kuin hänet ristiinnaulittiin?
(a) Kyllä. Hän sanoi häntä puolustaneelle varkaalle: ”Tänään olet minun kanssani paratiisissa” (Luukas23:43 ).
(b) Ei. Hän sanoi Maria Magdalenalle kaksi päivää myöhemmin: ”En ole vielä noussut Isän luo” (Joh.20:17 ).
V: Tämän kysymyksen vastaamiseksi on ymmärrettävä kristillistä teologiaa. Paratiisi ja taivas ovat eri paikkoja. Apokryfinen kirjallisuus osoittaa, että Jeesuksen kuulijat, juutalaiset, ymmärsivät kuolemanjälkeisen elämän koostuvan kahdesta osasta: vankilasta ja paratiisista. Paratiisi, jota Luukkaan evankeliumissa (16:22 ) kutsutaan myös Abrahamin helmaksi, oli paikka, jonne jumalalle uskolliset ihmiset menivät ennen Jeesuksen aikaa, kunnes Jeesus nousi kuolleista. Kun Jeesus laskeutui ja julisti voiton Saatanasta, Hän nousi taivaaseen ja vei mukanaan [kuoleman] vankeja (Efesolaisille 4:8), ja kaikki ihmiset, jotka seurasivat Jumalaa ennen Jeesuksen aikaa, menivät taivaaseen Jeesuksen mukana.
Kysymys 8: Mikä oli tarkka sanamuoto ristillä?
(a) ”Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas” (Matteus 27:37).
(b) ”Juutalaisten kuningas” (Mark.15:26 )
(c) ”Tämä on juutalaisten kuningas” (Luukas 23:3).
(d) ”Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas” (Joh.19:19 ).
V: Johanneksen evankeliumi19:20 antaa meille vastauksen kertomalla, että kyltti oli kirjoitettu kolmella kielellä: latinaksi, hepreaksi ja kreikaksi. Evankelistat kirjoittivat:
Matteus 27:37 sanoo: ”Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas.”
Markus15:26 Juutalaisten kuningas.
Luukas 23:38: ”Tämä on juutalaisten kuningas.”
Johanneksen evankeliumi19:19 ”Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas”
Muinaiset kirjoittajat parafraasivat usein sanojaan. Se, mitä meillä on tässä, on paikkansapitävää, mutta ei tarkkaa. Jos esimerkiksi yksi kirjoittaja sanoi: ”Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas”, ja toinen sanoi: ”juutalaisten kuningas”, molemmat saattoivat kirjata saman lausuman. Ensimmäinen kirjoittaja yksinkertaisesti kirjasi lausumasta enemmän kuin toinen.
Apostoli Johanneksen opetuslapsi Papias kertoo, että Matteuksen evankeliumi kirjoitettiin alun perin heprean kielellä (arameaksi?) ja käännettiin sitten kreikaksi. Muut kirjoittajat kirjoittivat kreikaksi. Näin ollen sanontojen ja evankelistojen kirjoitusten välillä on käännös.
Kolmen kuvauksen eroista huolimatta Markus näyttää yksinkertaisesti kirjaavan sen, mikä on yhteistä niille kaikille.
Kysymys 9: Ristiinnaulittiinko Jeesus pääsiäisaterian edeltävänä päivänä vai sen jälkeisenä päivänä?
(a) Jälkeen (Markus14:12 –17) [myös Matteus 26:17].
(b) Ennen. Ennen pääsiäisjuhlaa (Joh. 13:1) Juudas lähti ulos
yöllä (Joh.13:30 ). Muut opetuslapset luulivat hänen menevän ostamaan
tarvikkeita pääsiäisaterian valmistelua varten (Joh.13:29 ). Kun Jeesus
pidätettiin, juutalaiset eivät menneet Pilatuksen tuomioistuimeen, koska he halusivat
pysyä puhtaina pääsiäisaterian syömistä varten (Joh.18:28 ). Kun tuomio
annettiin Jeesusta vastaan, kello oli noin kuudes tunti pääsiäisvalmistelujen päivänä
(Joh.19:14 ).
V: Se oli ennen sapattia, jolloin pääsiäistä yleensä vietettiin, mutta viimeisen ehtoollisen jälkeen, joka oli pääsiäisateria päivää aikaisemmin. Vastauksesta saa neljä pistettä.
1. Kaikki neljä evankeliumia ovat yhtä mieltä siitä, että Jeesus ristiinnaulittiin perjantaina juuri ennen varsinaisen pääsiäisen alkamista (Matteus 27:62; Markus15:42 ; Luukas 23:54; Johannes 18:28).
2. Viimeinen ehtoollinen pidettiin perjantaina, pääsiäistä edeltävänä päivänä. Se oli itse asiassa pääsiäisateria (Mark. 15:16–17; Luuk. 22:15). Kuitenkin joko a) Jeesus vietti pääsiäistä poikkeuksellisen aikaisin, koska Hän ei olisi ”saatavilla” seuraavana päivänä, tai b) monet muutkin juutalaiset viettivät pääsiäistä aikaisin, jotta kaikille riittäisi tilaa. Joka tapauksessa Jeesus ”halusi kovasti syödä tämän pääsiäisaterian teidän kanssanne ennen kuin hän joutuu kärsimään”. Luuk. 22:15
3. Ilmaisu ”hapaton leivän juhlan ensimmäinen päivä” Markuksen evankeliumissa 14:12
NIV Study Bible -raamatun sivulla 1522 sanotaan: ”hapaton leivän juhlan ensimmäinen päivä”. Tavallisesti tämä tarkoittaisi nisanin 15. päivää, pääsiäisen jälkeistä päivää (ks. huomautus jakeessa 1). Kuitenkin lisätty lause ”kun oli tapana uhrata pääsiäislammas” tekee selväksi, että tarkoitetaan nisanin 14. päivää, koska pääsiäislampaat teurastettiin sinä päivänä (2. Moos. 12:6). Koko kahdeksanpäiväistä juhlaa kutsuttiin toisinaan happamattomien leipien juhlaksi, ja on viitteitä siitä, että Nisanin 14. päivää saatettiin yleisesti kutsua ”happamattomien leipien juhlan ensimmäiseksi päiväksi”.
4. Seuraavassa on Raamatun jakeita, jotka osoittavat, että Jeesus ristiinnaulittiin perjantaina.
Matteuksen evankeliumin 27:62 mukaan haudalle määrättiin vartija valmistautumispäivän [eli sapatin] jälkeisenä päivänä. Matteuksen evankeliumin 28:1 mukaan sitä seuraava päivä oli ”sapatin jälkeen”.
Markuksen evankeliumin15:42 ja Luukkaan evankeliumin23:54 kertovat molemmat, että kun Jeesus kuoli, oli valmistautumispäivä ennen sapattia. Toisin sanoen se oli ennen perjantain auringonlaskua.
Johanneksen evankeliumin 13:1 ei todista tätä asiaa. Vaikka olenkin samaa mieltä kysyjän kanssa siitä, että Johanneksen evankeliumin 13:1 tapahtui ennen viimeistä ehtoollista ja yli 24 tuntia ennen pääsiäistä, joku muu voisi tulkita Johanneksen evankeliumin 13:1 tapahtuneen ennen pääsiäistä.
Johanneksen evankeliumin 13:29–30 ei ole tässä yhteydessä merkityksellinen, koska siinä ei täsmennetä, mistä juhlasta on kyse, ja happamattoman leivän juhla kesti viikon.
Joh.18:28 Jeesuksen pidätyksen yö oli pääsiäistä edeltävä yö, koska juutalaiset halusivat pysyä rituaalisesti puhtaina pääsiäiseen asti. Jos he olisivat menneet sisään, he olisivat pitäneet itseään rituaalisesti epäpuhtaina seuraavaan iltaan asti. Tämä tarkoittaa, että pidätyksen oli tapahduttava torstai-iltana, ei perjantai-iltana tai keskiviikkoiltana.
Joh.19:14 kertoo, että ristiinnaulitseminen tapahtui pääsiäisen valmistelupäivänä (paraskeue). Pääsiäisen valmistelupäivä on torstai-illan auringonlaskusta perjantai-illan auringonlaskuun, eli se kattaa suurimman osan perjantaista. Sivuhuomautuksena mainittakoon, että nykyaikaisessa kreikassa perjantaita tarkoittava sana on paraskeue.
Katso teoksista When Critics Ask, s. 375, Hard Sayings of the Bible, s. 448–449, ja Encyclopedia of Bible Difficulties, s. 375 lisätietoja siitä, miksi Jeesus ristiinnaulittiin perjantaina.
K10: Rukoiliko Jeesus Isää, jotta välttyisi ristiinnaulitsemiselta?
(a) Kyllä, Matteuksen evankeliumissa 26:39; Markuksen evankeliumissa 14:36; Luukkaan evankeliumissa 22:42. (b) Ei, Johanneksen evankeliumissa 12:27.
V: Jeesus ei rukoillut ristiinnaulitsemisen estämiseksi. Getsemanen puutarhassa Jeesus rukoili: ”Jos se on mahdollista, ohita tämä malja minulta; mutta tapahtukoon sinun tahtosi, ei minun.” Rukoiltuaan hartaasti Jeesus tajusi, ettei malja ohittaisi häntä, ja kuten Johanneksen evankeliumin 12:27 osoittaa, Jeesus tajusi tulleensa juuri tätä hetkeä varten.
K11: Niissä evankeliumeissa, joissa sanotaan, että Jeesus rukoili [jos mahdollista] välttääkseen ristin, kuinka monta kertaa Hän vetäytyi opetuslastensa luota rukoilemaan?
(a) Kolme kertaa (Matteus 26:36–46 ja Markus14:32 –42).
(b) Yhden kerran. Kahdelle muulle kerralle ei jää tilaa. (Luukas 22:39–46).
V: Jeesus vetäytyi rukoilemaan kolme kertaa, ja palatessaan Hän löysi heidät nukkumasta joka kerta, kuten Matteuksen evankeliumissa 26:36–46 ja Markuksen evankeliumissa 14:32–42 kerrotaan. Luukkaan evankeliumissa ei ole ongelmaa, sillä se joko kertoo vain kolmannesta kerrasta, jolloin Jeesus rukoili (ja kolmannesta kerrasta, jolloin he nukkuivat), tai se yhdistää nämä tapahtumat toisiinsa, joko siten, että jokin kolmesta kerrasta, jolloin Jeesus meni pois, ja viimeinen kerta, jolloin he nukkuivat, on sama.
K12: Matteus ja Markus ovat yhtä mieltä siitä, että Jeesus meni pois rukoilemaan kolme kertaa. Mitkä olivat toisen rukouksen sanat?
(a) Markus ei kerro sanoja, mutta hän sanoo, että sanat olivat samat kuin ensimmäisessä rukouksessa (Markus14:39 ).
(b) Matteus kertoo sanat, ja voimme nähdä, että ne eivät ole samat kuin ensimmäisessä rukouksessa (Matteus 26:42).
V: Vaikka evankelistat parafraasivat rukouksia eivätkä kirjoittaneet ylös jokaista sanaa, Markus on oikeassa; näiden kahden rukouksen merkitys on sama.
Ensimmäinen rukous:
Matteuksen evankeliumin 26:39:ssä sanotaan ensimmäisellä kerralla: ”Isäni, jos se on mahdollista, ohita tämä malja minulta. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä tahdot.”
Markuksen evankeliumin 14:35–36 sanoo: ”Hän meni vähän pidemmälle, lankesi maahan ja rukoili, että jos mahdollista, se hetki ohittaisi hänet. ’Abba, Isä’, hän sanoi, ’sinulle kaikki on mahdollista. Ota tämä malja pois minulta. Ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä tahdot.’”
Toinen rukous:
Matteuksen evankeliumin 26:42: ”Isäni, jos tämä malja ei voi ohittaa minua ilman, että juon sen, tapahtukoon sinun tahtosi.”
Markuksen ev14:39 :ssä sanotaan: ”Jälleen hän meni pois ja rukoili sanoen samaa.”
Yksi tai useampi rukouskerta:
Luuk. 22:42,44 sanoo: ”Isä, jos sinä tahdot, ota tämä malja pois minulta. Mutta ei minun tahtoni, vaan sinun tahtosi tapahtukoon.” (44) Ja ahdistuksessaan hän rukoili vielä kiihkeämmin,…”
Mieti, kuinka kauan kestäisi lukea yksi näistä jakeista: ehkä viisi sekuntia. Luuletko todella, että Jeesus vetäytyi lyhyen matkan päähän, rukoili viisi sekuntia ja palasi takaisin löytääkseen kaikki opetuslapset nukkumasta? – Ei tietenkään. Evankelistat kirjoittivat näin, jotta objektiiviset ei-muslimilukijat olettaisivat, että kyseessä oli yhteenveto pidemmästä ajanjaksosta.
Muslimilukijat saattavat ajatella toisin, sillä ortodoksisille muslimeille rukous on aivan erilainen asia kuin kristinuskossa. Kerran, kun olin pitänyt raamattutunnin erään muslimin kanssa, rukoilin, ja rukouksen päätyttyä muslimi katsoi minua oudosti. Hän sanoi: ”Kuulosti siltä, ettei tuota rukousta ollut kirjoitettu muistiin.” Vastasin: ”Tietenkään ei, rukoilin Jumalalle sitä, mitä sydämelläni oli.” Hän selitti minulle, että he rukoilevat vain kirjoitettuja rukouksia. Rukous on useimmille (mutta ei kaikille) muslimeille ulkoa opittujen rukousten mekaanista toistamista. Muslimien haditheissa puhutaan paljon rukouksesta. Bukharin haditheissa on 433 sivua (815 hadithia) rukouksesta, Sahih Muslimissa on 263 sivua (1505 hadithia) rukouksesta ja Fiqh-us-Sunnahissa on 288 sivua rukouksesta. Niissä käsitellään kaikkea: rukousaikoja, menettelytapoja, kehon liikkeitä, tilanteita, joissa rukous on kielletty, jne. Kuitenkaan missään näissä kuivissa sivuissa ei mainita mitään siitä, että rukouksessa kerrottaisiin Jumalalle, miltä sinusta tuntuu tai mitä toivot.
K13: Mitä sadanpäämies sanoi, kun Jeesus kuoli?
(a) ”Tämä mies oli todellakin viaton” [tai tämä mies oli vanhurskas]. (Luukas 23:47).
(b) ”Totisesti, tämä mies oli Jumalan Poika” (Mark.15:39 ; Matt. 27:54).
V: Sadanpäämies sanoi todennäköisesti molemmat, ja hän saattoi sanoa nämä kaksi lausetta missä tahansa järjestyksessä. Henkilökohtaisesti pidän kuitenkin todennäköisempänä, että hän sanoi Luukkaan lauseen ennen kuin hän tajusi Jeesuksen olevan Jumalan Poika.
K14: Kun Jeesus sanoi: ”Jumalani, Jumalani, miksi olet hyljännyt minut?”, millä kielellä hän puhui?
(a) Heprea: sanat ovat ”Eli, Eli . . .” (Matteus 27:46).
(b) Aramea: sanat ovat ”Eloi, Eloi …” (Markus15:34 ).
V: Kreikaksi kirjoitettu Markus-evankeliumi tallentaa sanat arameaksi, joten kieli oli todennäköisesti aramea. Papiaksen mukaan Matteuksen evankeliumi kirjoitettiin alun perin hepreaksi. Matteuksen evankeliumi käännettiin kuitenkin kreikaksi, mutta hepreankielinen ”Eli, Eli…” säilytettiin.
K15: Mitkä olivat evankeliumien mukaan Jeesuksen viimeiset sanat ennen kuolemaansa?
(a) ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni!” (Luukas 23:46).
(b) ”Se on täytetty” (Joh.19:30 ).
V: ”Se on täytetty” on viimeinen lause, jonka Johannes on kirjannut, vaikka mikään ei estäisi häntä sanomasta jotain muuta tuon lauseen ja pään lopullisen kumartamisen välillä. Luuk. 23:46a kertoo, että Jeesus puhui juuri ennen kuolemaansa, joten se on todennäköisesti viimeinen lause. Molempien tekstien sanamuoto sallisi kuitenkin kummankin tulkinnan.
Huomautus: edelliset kysymykset olivat pikkumaisia ja merkityksettömiä. On mukavaa, että kolmessa viimeisessä kysymyksessä on vihdoin syvällisempiä ja merkittävämpiä aiheita.
K16: Missä on oikeudenmukaisuus siinä, että meitä rangaistaan Aadamin synnistä? Raamattu itse sanoo, että lapsia ei rangaista vanhempiensa synneistä (5. Mooseksen kirja 24:16). Lisäksi, jos Jumala todella loi Aadamin niin, ettei tämä tuntenut hyvää eikä pahaa (1. Mooseksen kirja3:22 ), kuinka niin ankara ja kestävä rangaistus kuin kuolema Aadamille ja kaikille hänen jälkeläisilleen voisi olla oikeudenmukaista? Maalliset tuomioistuimemme ovat oikeudenmukaisempia kuin Jumala, kun ne osoittavat armoa ihmisille, jotka eivät kykene erottamaan oikeaa väärästä, kuten lapsille ja kehitysvammaisille. Ja miksi tätä perisynnin oppia ei löydy mistään muualta Raamatusta kuin Paavalin kirjoituksista?
V: Tässä on oikeastaan kaksi kysymystä yhdessä: oikeudenmukaisuus Aadamin jälkeläisille ja oikeudenmukaisuus Aadamille.
I. Oikeudenmukaisuus Aadamin jälkeläisille
Meitä ei rangaista Aadamin synnistä, vaan omistamme. Kannamme Aadamin synnin seuraukset, mukaan lukien syntisen luonteen ja kuoleman, mutta jokainen kuolee omien syntiensä vuoksi, ei toisen (Hesekiel 18). Muuten, jopa Muhammed opettaa haditheissa ja varhaisessa muslimihistoriassa jotain samankaltaista.
Aatamiin perustuva perisynnin käsite, jossa mainitaan muiden kuin Allahin palvominen ja murha. Bukhari, osa 4, nro 551–552, s. 347–348
Aadam kantaa osavastuun jokaisesta sielusta, joka surmataan väärin perustein. al-Tabari, osa 1, s. 315
Naisten osalta on kuitenkin olemassa lisäoppi: Eeva oli alun perin älykäs; Allah teki hänestä tyhmän Aadamin ja Eevan lankeemuksen jälkeen. al-Tabari, osa 1, s. 280, 281
II. Oikeudenmukaisuus Aatamille
Aadam ei tiennyt synnistä, pahuuden tekemisen luonnollisen halun vastustamisesta tai pahuudesta ylipäätään. Aadamille ja Eevalle annettiin yksinkertaisesti selkeä valinta: totella tai olla tottelematta. Samoin emme voi väittää, että tottelemattomuutemme seuraukset olivat epäoikeudenmukaisia, koska emme tienneet kaikkia seurauksia, jos emme tottelisi. Jumala antaa meille valinnanmahdollisuuksia, ja voimme totella tai olla tottelematta.
Kysymys 17: Missä on oikeudenmukaisuus siinä, että Jeesusta rangaistaan meidän syntiemme vuoksi? Jos tuomioistuimemme hyväksyisivät jonkun toisen rangaistuksen rikollisen sijasta, emme sanoisi, että oikeudenmukaisuus on toteutunut, vaan että epäoikeudenmukaisuuteen on lisätty epäoikeudenmukaisuutta. Haluaisiko kirkko minun uskovan, että kaksi vääryyttä tekee oikeuden?
V: Tämä kysymys on oikeastaan kaksi kysymystä: Jeesuksen oikeudenmukaisuus ja oikeudenmukaisuus meidän tottelemattomuutemme suhteen.
Jeesuksen oikeudenmukaisuus: Kysymys osuu juuri ytimeen. Tässä ei ole mitään oikeudenmukaisuutta Jeesuksen kannalta. Jeesus ei ansainnut kuolla meidän syntiemme vuoksi, Hänen ei tarvinnut vapaaehtoisesti suostua kuolemaan, ja ihmiset surmasivat Jeesuksen epäoikeudenmukaisesti, ja kaikki maailman synnit ladattiin Hänen päälleen epäoikeudenmukaisesti. Silti Jeesus itse valitsi tämän. Heprealaiskirjeen 12:2 sanoo: ”Katsokaamme Jeesukseen, uskomme alkuunpanijaan ja täyttäjään, joka ilon vuoksi, joka hänelle oli asetettu, kesti ristin, halveksi sen häpeän ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.” Ristiinnaulitseminen ei ollut missään nimessä hauskaa tai iloista, mutta Jeesus teki sen meidän pelastuksemme iloisen lopputuloksen vuoksi.
Oikeudenmukaisuus tottelemattomuudestamme: Luuletko, että Jumalan pitäisi julistaa syyllinen viattomaksi tai sanoa, ettei tottelemattomuus Häntä kohtaan ole merkittävää? Kuvittele, että asut maassa, jossa kaikki muut kuuluvat eri rotuun. Sinut pidätetään rikoksesta, johon olet todellakin syyllinen, kuten varkaudesta. Tulet tuomarin eteen päivänä, jolloin hän käsittelee kaikki varkausjutut. Jokainen ennen sinua käsiteltävä tapaus – jopa ne varkaat, jotka on kiinniotettu itse teosta – saa tuomarilta vapaan armahduksen. Kun sinun tapauksesi tulee käsiteltäväksi, joudut maksamaan suuren sakon ja sinut heitetään vankilaan pitkäksi ajaksi. Mitä ajattelisit: rasismia? Että kaikki muut ovat lahjoneet tuomarin? Vai että tuomari on toiminut oikeudenmukaisesti? – Luultavasti et valitsisi kolmatta vaihtoehtoa. Jumala on oikeudenmukainen, ja Hän rankaisee syntiä oikeudenmukaisesti. Jos Jumala vain sulkisi silmänsä joidenkin ihmisten synneiltä ja heittäisi toiset ihmiset helvettiin samoista synneistä, miten se voisi olla oikeudenmukaista? Jotta oikeudenmukainen Jumala voisi rangaista joitakin syntejä, Hänen on rangaistava kaikkia syntejä. Tässä on toinen esimerkki: teini-ikäinen tyttö jäi kiinni ylinopeudesta ja joutui tuomarin eteen. Tuomari julisti hänet syylliseksi; sitten tuomari nousi tuomarinpenkin takaa, riisui virkapuvunsa, otti lompakkonsa esiin ja maksoi sakon. Katsokaas, tuomari oli tytön isä. Tuomari ei olisi ollut oikeudenmukainen, jos hän olisi julistanut syyllisen syyttömäksi tai armahtanut hänet maksamatta sakkoa. Samalla tavalla Jeesus täytti Jumalan oikeudenmukaisuuden vaatimukset maksamalla sakon puolestamme. Jeesus kuoli meidän puolestamme, mutta koska Hän oli synnitön ja täydellinen, kuolema ei pitänyt Häntä vallassaan, ja Hän nousi kuolleista kolmantena päivänä.
K18: Miten Jeesuksen uhraaminen syntisen puolesta voi sovittaa toisen synnin? Tämä olisi kuin tappaisin oman lapseni sovittaakseni naapurini lapsen huonon käytöksen. Minulla on kyky yksinkertaisesti antaa anteeksi ja unohtaa vaatimatta korvausta pienistä rikkomuksista. Miksi Jumala ei voi tehdä tätä? Haluaako Hän vain verta?
V: Ensin esimerkki, sitten Jumalan käsky korvauksesta ja lopuksi verikysymys.
Esimerkki: Kokeile tätä joskus. Kutsu kaksi kaksosta leikkimään lapsesi kanssa. Oletetaan, että kaksoset rikkovat huonekaluja ja satuttavat lastasi, ja he ovat yhtä lailla syyllisiä. Sano toiselle kaksoselle, ettei häntä enää koskaan kutsuta kotiisi, ja sano toiselle, että kaikki on kunnossa, hän voi jatkaa leikkimistä. Katso sitten, kuinka paljon kaksoset – ja myös lapsesi – kunnioittavat auktoriteettiasi. Pyydätkö Jumalalta juuri tätä?
Korvaus: Mikään kapina tai tottelemattomuus ei ole vähäpätöinen niin suuren olennon kuin Jumalan edessä. Kyllä, Jumala voi antaa anteeksi, mutta Jumala on luonut ”järjestelmän”, jossa Hän opetti, että jokaisesta synnistä on maksettava korvaus. Voimme kiistellä Jumalan kanssa siitä, että Hänen olisi pitänyt luoda maailmankaikkeutensa enemmän meidän toiveidemme mukaiseksi, mutta se on kuin rotta kiistelisi talon omistajan kanssa siitä, että tämän talon pitäisi olla ”jyrsijöille ystävällisempi”. Jumala painotti tätä totuutta juutalaisille Mooseksen ajasta Kristuksen aikaan saakka. Islam on yleisesti ottaen ollut täysin sokea Vanhan testamentin kaikkien uhrausten ensisijaiselle merkitykselle. Meillä on Kuolleenmeren kääröt ja muut käsikirjoitukset, jotka osoittavat tämän jo ennen Kristuksen aikaa, ja Kristus vahvisti edeltäjänsä Tooran. Toorassa on valtava määrä yksityiskohtia uhrausten tarpeesta ja niiden suorittamistavasta, joten tämän kieltäminen merkitsee Jumalan sanansaattajien erottelua. Joka tapauksessa Jeesus tarjoutui vapaaehtoisesti tekemään äärimmäisen uhrin tyydyttääkseen oikeudenmukaisuuden vaatimukset korvauksena kaikista pyhää Jumalaa vastaan tehdyistä synneistä. Niille, jotka ottavat vastaan Jeesuksen uhrin lahjan, Jumala ei vaadi korvausta.
Veri: Kuten Kain olisi saattanut kysyä: miksi veri, eikä jotain muuta, kuten hedelmiä ja vihanneksia? Miksi ei rahaa tai jopa käsien katkaisemista? Jumala sanoi, että olennon elämä on sen veressä (3. Mooseksen kirja17:11 , 14), ja Vanhan testamentin veriset uhraukset olivat alkusoittoa Kristuksen suurelle uhrille. Enempää Raamattu ei kerro. Raamattu on kuitenkin hyvin selvä siitä, että sen piti olla verta. Saatat haluta olla epäkunnioittava ja sanoa Jumalalle, että Hänen olisi pitänyt kertoa Moosekselle ja israelilaisille jotain muuta, mutta tosiasia on, että Kaikkitietävä ei välitä ehdotuksistamme. Meidän on myönnettävä, että todisteet siitä, että Jumala valitsi veren, ovat ylivoimaiset, ja voimme joko hyväksyä tai hylätä Hänen sanansa.
Seuraavassa on Tooran jakeita, jotka osoittavat, että sen piti olla verta, sekä niitä seuraavat Kuolleenmeren kääröjen käsikirjoitukset Kristuksen ajalta tai sitä edeltävältä ajalta, joissa nämä jakeet esiintyvät.
Uhriverta koskevat jakeet |
Varhainen käärö |
Päivämäärät |
|---|---|---|
1. Mooseksen kirja 4:3–5 |
4QGenb (=4Q2) |
50–68 jKr. tai mahdollisesti myöhemmin |
2. Mooseksen kirja 12:7 |
4QpaleoGen-Exodl (=4Q11), 4QpaleoExodm (=4Q22) |
epävarma, 200–175 eKr. |
2. Mooseksen kirja 12:13,22 |
4QpaleoExodm (=4Q22), 4QExodc (=4Q16) |
200–175 eKr., epävarma |
2. Mooseksen kirja 12:23 |
4QExodc (=4Q16) |
epävarma |
2. Mooseksen kirja 24:6, 8 |
4QpaleoGen-Exodl (=4Q11) |
epävarma |
2. Mooseksen kirja 29:12, 16, 21 |
ei säilynyt ennen Kristusta |
- |
2. Mooseksen kirja 29:20 |
4QpaleoExodm (=4Q22) |
200–175 eKr. |
2. Mooseksen kirja 30:10 |
4QpaleoExodm (=4Q22) |
200–175 eKr. |
3. Mooseksen kirja 1:5 |
4QLevc (=4Q25) |
epävarma |
3. Mooseksen kirja 1:11 |
4QLevb (=4Q24); pap4QLXXLevb |
epävarma |
3. Mooseksen kirja 1:15 |
4QLevb (=4Q24); 4QExod-Levf (+4Q17) |
epävarma; ? |
3. Mooseksen kirja 3:2,8 |
4QLeve (=4Q26a) |
|
3. Mooseksen kirja 3:13 |
pap4QLXXLevb ; 4QLevc |
?; epävarma |
3. Mooseksen kirja 4:5 |
MasLeva (Masada) |
ennen vuotta 73 jKr. |
3. Mooseksen kirja 4:6, 7 |
pap4QLXXLevb ; MasLeva (Masada) |
?; ennen vuotta 73 jKr. |
3. Mooseksen kirja4:16 , 17 |
ei säilynyt ennen Kristusta |
- |
3. Mooseksen kirja 4:18 |
pap4QLXXLevb |
|
3. Mooseksen kirja 4:25 |
11QpaleoLeva |
|
3. Mooseksen kirja4:30 , 34 |
ei säilynyt ennen Kristusta |
- |
3. Mooseksen kirja 5:9 |
pap4QLXXLevb |
|
3. Mooseksen kirja 6:30; 7:2, 14 |
ei säilynyt ennen Kristusta |
- |
3. Mooseksen kirja8:15 , 19, 23, 24, 30 |
ei säilynyt ennen Kristusta |
- |
3. Mooseksen kirja 9:9, 12 |
MasaLevb (Masada) |
ennen vuotta 73 jKr. |
3. Mooseksen kirja 14:6, 14 |
ei säilynyt ennen Kristusta |
- |
3. Mooseksen kirja 14:17 |
4QpaleoLeva |
|
3. Mooseksen kirja14:25 , 28, 51 |
4QLev-Numa (=4Q23) |
epävarma |
3. Mooseksen kirja 14:52 |
11QpaleoLeva ; 4QLev-Numa |
n. 200 eKr.; epävarma |
3. Mooseksen kirja 16:14 |
ei säilynyt ennen Kristusta |
- |
3. Mooseksen kirja16:15 , 18, 19, 27 |
4QLev-Numa (=4Q23) |
epävarma |
3. Mooseksen kirja 17:11 |
QpaleoLeva ; 4QLevd (=4Q26) |
|
3. Mooseksen kirja 17:6 |
4QLevd (=4Q26) |
epävarma |
3. Mooseksen kirja17:12 , 13, 14 |
ei säilynyt ennen Kristusta |
- |
Neljäs Mooseksen kirja 18:17 |
ei säilynyt ennen Kristusta |
- |
4. Mooseksen kirja 19:4 |
4QNumb (=4Q27) |
30 eKr. – 20 jKr. |
4. Mooseksen kirja 19:5 |
4QNumb (=4Q27); 5/6HevNuma (Nahal Hever) |
30 eKr. – 20 jKr.; todennäköisesti 1. vuosisata jKr. |
4. Mooseksen kirja 35:33 |
4QNumb (=4Q27) |
30 eKr. – 20 jKr. |
5. Mooseksen kirja12:23 , 27 |
ei säilynyt ennen Kristusta |
- |
Muslimit ajattelevat yleensä, että Toora on vääristelty. Mutta jos Jeesus olisi vahvistanut edes muutaman näistä, jotka ovat peräisin Jeesuksen ajalta edeltävältä ajalta, silloin on totta, että Jumala vaatii verta synnin sovittamiseksi.
Kaikki Raamatun lainaukset ovat peräisin BSB-käännöksestä, ellei toisin mainita.
Kirjoittanut Steven M. Morrison, PhD.