< Muhammedin väitetty yömatkailu suura 17:ssä

Kunnia olkoon (Allahille), joka vei palvelijansa yölliselle matkalle Pyhästä moskeijasta kaukaisimpaan moskeijaan, jonka alueen Me siunasimme, jotta voisimme näyttää hänelle joitakin Meidän merkkejämme: sillä Hän on Se, joka kuulee ja näkee (kaiken).

Näin alkaa suura 17, jota kutsutaan Yömatkaksi, Abdullah Yusuf ’Alin käännöksen mukaan. Monet muslimit ovat tietoisia tästä väitetystä tapahtumasta, jota kutsutaan myös mi’rajiksi, vaihtelevassa määrin. Muslimit ovat jopa esittäneet suuran 17:1 todisteena Koraanin ihmeellisyydestä ja totuudellisuudesta. He eivät ehkä ole ottaneet huomioon, että siitä nousevat ongelmat ja ristiriidat ovat todiste Koraanin epätotuudesta.

On tärkeää ymmärtää, mitä oma uskontosi opettaa, olitpa sitten kristitty, juutalainen tai muslimi. Meidän kaikkien tulisi pystyä puolustamaan uskontoamme iloisesti ja vaivattomasti. Kun pohdit yömatkan opetusta, sinun on tutkittava asiaankuuluvat tosiasiat ja päätettävä, mitä uskot todella tapahtuneen.

Jos Muhammed vieraili yliluonnollisella tavalla Jerusalemin moskeijassa omana aikanaan, oliko Jerusalemin Temppelivuorella todella muslimien moskeija jo Muhammedin elinaikana? Oliko Temppelivuorella edes kristillistä kirkkoa tai juutalaista synagogaa? Vai käytettiinkö Temppelivuoren aluetta Jerusalemin ollessa persialaisten miehityksen alla kaatopaikkana, kuten Encyclopaedia Britannica ja muslimihistorioitsija al-Tabari väittävät?

Muslimien väite, että Jerusalem oli Kaukaisimman moskeijan kaupunki

Ennen kuin tarkastelemme joitakin epätavallisia muslimien tulkintoja, katsotaanpa lyhyesti yhtä vakiintunutta muslimien tulkintaa. Abdullah Yusuf 'Ali toteaa suuran 17 johdannossa: ”Se [suura 17] alkaa Pyhän Profeetan [Muhammedin] yömatkalla: hänet kuljetettiin (Mekan) pyhästä moskeijasta (Jerusalemin) Kaukaisimpaan moskeijaan yhden yön aikana, ja hänelle näytettiin joitakin Allahin merkkejä. Suurin osa kommentaattoreista tulkitsee tämän yömatkan kirjaimellisesti. Hadith-kirjallisuus antaa yksityiskohtia tästä matkasta, ja sen tutkiminen auttaa selventämään sen merkitystä. Pyhä profeetta kuljetettiin ensin aikaisempien ilmoitusten paikkaan Jerusalemiin ja sitten seitsemän taivaan läpi jopa Ylhäiseen valtaistuimeen asti.”

Yusuf ’Alin alaviite 2168. ”’Kaukaisin moskeija’ viittaa varmasti Salomonin temppelin paikkaan Jerusalemissa Moriahin kukkulalla, jonka vieressä tai lähellä sijaitsee Kalliomoskeija, jota kutsutaan myös Hadhrat ’Umarin moskeijaksi. Tämä ja ”Kaukaisin moskeija” (Masjid-ul-Aqsa) -nimisenä tunnettu moskeija valmistuivat emiiri ’Abd-ul-Malikin hallintokaudella vuonna 68 hidžraa … ja keisari Titus tuhosi ne täysin vuonna 70 jKr.”

Farooq-i-Azam Malikin käännös suura 17:1:stä. ”Ylistys olkoon Hänelle, joka vei eräänä yönä palvelijansa (Muhammedin) Masjid-al-Haramista (Mekasta) Masjid-al-Aqsa-moskeijaan (Jerusalemissa), jonka ympäristöä Me olemme siunanneet, jotta voisimme näyttää hänelle joitakin Meidän merkkejämme; totisesti Hän on Se, joka on Kuuleva, Tarkkaileva.”

Hadithien englanninkielisissä käännöksissä käytetään usein sanaa ”Jerusalem”, vaikka arabiankielinen sana on al-Aqsa, joka tarkoittaa ”kaukaisinta moskeijaa”.

Kysytään kalifi Umarilta

Selvitetään tämä asia lopullisesti kysymällä, mitä ’Umar teki. ’Umar, Muhammedin seuralainen ja kaikkien muslimien johtaja kalifi Abu Bakrin kuoleman jälkeen, tiesi, että suura 17 viittasi Jerusalemiin, sillä vuonna 638 jKr. ’Umar luki suuran 17 alun heti saapuessaan Jerusalemiin2 .

Anteeksi, että painotan tätä asiaa, mutta muslimien enemmistön näkemyksen mukaan Muhammed meni suura 17:ssä Jerusalemin kaukaisimpaan moskeijaan.

Moskeijan aikajana

Peruskysymys on se, että yömatkalla on anachronismi. Se määritellään seuraavasti: ”Joku tai jokin esitetään olemassa olevaksi tai tapahtuvaksi muussa kuin kronologisessa, oikeassa tai historiallisessa järjestyksessä.” Esimerkiksi jos lukisit tosiasioihin perustuvaa historiallista kertomusta 1200-luvun taistelusta ja osa tarinasta sisältäisi suihkukoneita, huomaisit heti, että jokin on vialla! Tällainen anachronismi leimaisi teoksen välittömästi väärennökseksi.

Pitäen tämän mielessä tarkastellaanpa nimenomaan yömatkaa. Muhammad teki yömatkansa joskus vuosien 617 ja 624 jKr. välillä.(3) Koraanin mukaan Muhammad vieraili tuolloin kaukaisimmassa moskeijassa (al-Aqsa). Jerusalemissa ei kuitenkaan ollut tuolloin olemassa yhtään moskeijaa.

Kalliokupoli rakennettiin kalifi Abd al-Mâlikin toimesta 600-luvun lopulla, ja Umar rakensi alkuperäisen al-Aqsa-moskeijan pian vuoden 637 jKr. jälkeen (vaikka Abdel Malik rakensikin al-Aqsan uudelleen). Joten missä Muhammad vieraili? Tarkastellaan tätä tarkemmin.

Ylistetty olkoon Hän, joka kuljetti palvelijansa [Muhammedin] yöllä Masjid al-Haramista [Mekasta] Masjid al-Aqsaan [Jerusalemiin?]

Missä siis tämä al-Aqsa-moskeija sijaitsee? Vielä merkittävämpi kysymys on: missä al-Aqsa-moskeija sijaitsi vuonna 624? Tähän kysymykseen muslimin on vastattava. Voisiko se olla Jerusalem? Todisteet osoittavat selvästi, ettei se voi olla. Tämä johtuu siitä, että Jerusalemissa ei tuolloin ollut moskeijaa, eikä Jerusalemia mainita Koraanissa, eikä yömatkakaan mainita myöhemmin Jerusalemiin rakennetuissa moskeijoissa!

Jerusalemissa ei ollut moskeijaa yömatkan aikaan

Keväällä 638 kalifi Umar saapui Jerusalemiin hallitsevan patriarkan Sophroniuksen pyynnöstä. Tarkemmin sanottuna Umar saapui, koska Sophronius oli valmis luovuttamaan Jerusalemin pitkän piirityksen jälkeen. Sophronius suostui kuitenkin antautumaan vain kalifi ’Umarille henkilökohtaisest .4 Muistakaa, että tämä tapahtuma sattui vähintään neljätoista vuotta yömatkan jälkeen ja kuusi vuotta Muhammadin kuoleman jälkeen.

Jerusalemin moskeijan sijaintipaikka on juuri siellä, missä juutalaisten temppeli seisoi. Tuolloin se oli roskakasa. ’Umar kehotti ihmisiä seuraamaan hänen esimerkkiään ja raivaamaan roskat pois. al-Tabari, osa 12, s. 195–196

Eräs muslimi väitti uskovansa, että Jerusalemissa oli ollut moskeija jo Muhammedin elinaikana. Kun asiaa kysyttiin tarkemmin, hän ajatteli, että al-Aqsa-moskeija (ei Kalliomoskeija) oli jo Jeesuksen aikakaudelta peräisin oleva moskeija, joka oli vain seissyt siellä suljettuna. Tämä ei kuitenkaan ole teoria, vaan pelkkää toiveajattelua, sillä

a) Tälle ei ole historiallista näyttöä

b) on olemassa muslimien historiallisia todisteita, jotka ovat tämän kanssa ristiriidassa, ja

c) tämä ei kuitenkaan ratkaisisi muslimin ongelmaa, sillä Rooman keisari Titus tuhosi Jerusalemin täysin vuonna 70 jKr.

Jerusalemin al-Aqsa-moskeija rakennettiin 40 vuotta Mekkan moskeijan jälkeen Ibn-i-Majahin 1. osan 4. kirjan 7. luvun nro 753, s. 414 mukaan

Kun Umar saatettiin kaupunkiin, hän pyysi, että hänet vietäisiin Temppelivuorelle (johon myöhemmin rakennettaisiin Kalliomoskeija). Hän oli tyrmistynyt alueen rappeutuneesta kunnosta. Kun tuli rukousaika, hän kieltäytyi rukoilemasta missään kristillisissä pyhäköissä, vaan rukoili läheisen Cardo Maximus -kadun portailla.5 Miksi ’Umar ei rukoillut moskeijassa? Vastaus on, että siellä ei vielä ollut moskeijaa!

Hadithit ja Yömatka

”…Allahin lähettiläs näki todellakin omin silmin näyn … yön matkansa aikana Jerusalemiin (ja sieltä taivaisiin). Koraanissa mainittu kirottu puu on Az-Zaqqunin puu.” Bukhari, osa 8, kirja 78, luku 9, nro 610, s. 398

Jabir bin 'Abdullah kertoi kuulleensa Allahin lähettilään sanovan: ”Kun Quraishin kansa ei uskonut minua (eli kertomustani Yömatkasta), nousin seisomaan Al-Hijriin, ja Allah näytti minulle Jerusalemin, ja aloin kuvailla sitä heille samalla kun katselin sitä.” Bukhari, osa 5, kirja 58, luku 111, nro 226, s. 142

Toisin sanoen mekkalaiset eivät uskoneet Muhammedia, joten Muhammed kuvaili heille Jerusalemia. Siinä ei sanota, että Muhammedin kertomuksen paikkansapitävyys olisi vahvistettu tai että mekkalaiset olisivat sen jälkeen uskoneet Muhammedia. Itse asiassa kaikki taistelut mekkalaisten ja muslimien välillä käytiin vasta sen jälkeen.

Hadithin lainaaminen ilman riippumatonta vahvistusta ei merkitse paljoakaan, jos tämä ”todiste” ei saanut mekkalaisia vakuuttuneiksi.

Yömatkan aikana: Kun minä [Muhammed] jätin hänet (eli Mooseksen), hän itki. Joku kysyi häneltä: ”Mikä saa sinut itkemään?” Mooses sanoi: ”Itken, koska minun jälkeeni on lähetetty (profeetaksi) nuori mies, jonka seuraajat pääsevät paratiisiin suuremmassa määrin kuin minun seuraajani.” Bukhari, osa 5, kirja 58, luku 41, nro 227, s. 146

Maininta Bait al-Maqdisista Yömatkalla. Sunan Nasa’i, osa 1, kirja 5, luku 276, nro 453, s. 329

”Umm Salamah kertoi kuulleensa Allahin lähettilään (rauha olkoon hänen päällään) sanovan: Jos joku pukeutuu ihramiin hajj- tai umrah-matkaa varten Aqsa-moskeijasta Pyhään moskeijaan, hänen aikaisemmat ja myöhemmät syntinsä annetaan anteeksi, tai hänelle taataan pääsy paratiisiin. Kertoja ’Abd Allah epäili, kumman näistä sanoista hän sanoi...” Abu Dawud, osa 2, kirja 4, luku 576, nro 1737, s. 457

Jerusalemin al-Aqsa-moskeija rakennettiin 40 vuotta Mekan moskeijan jälkeen. Ibn-i-Majah, osa 1, kirja 4, luku 7, nro 753, s. 414

Näemme siis, että paitsi Muhammadin yömatkan sijoittaminen Jerusalemiin on virhe, myös siihen liittyvät hadithit osoittavat, että muslimit hyväksyivät tämän yömatkan tosiasiana. Seuraavassa on joitakin teorioita yömatkasta sekä kristittyjen vastauksia niihin.

Sura 17: Teoriat ja vastaukset

Teoria 1: Oliko temppelivuorella moskeija?

Jerusalemissa oli moskeija jo ennen kuin Muhammad saapui sinne. Ehkä se oli vain sijainnut Jerusalemissa, suljettuna laudoilla jo muinaisista ajoista lähtien, ja pysynyt siellä Muhammadin aikaan asti.

Myös eräässä indonesiankielisessä esitteessä todetaan, että tapahtuma sijoittui Temppelivuorelle. Esitteessä, jonka nimi on ISRA & MI’RAJ NABI MUHAMMAD SAW ja jonka on kirjoittanut Al.Khoiroot (Kakarta) ja julkaistu päivämäärällä 20 Rab. Akhir 1427 H / 19. toukokuuta 2006, sanotaan, että aivan kuten Jumala voi tehdä ihmeitä (kuten Mooseksen kulkeminen meren poikki), muslimien on uskollisina ihmisinä uskottava, että tämä tapahtuma todella tapahtui, ja siinä siteerataan suuraa 17:1. Sivulla 2 väitetään, että Muhammed kuvasi oikein ”Masjidil Al Aqshon” muodon. Kyseessä on al-Aqsan moskeija, ei Jerusalem tai mikään muu. Sivulla 3 kuitenkin sanotaan, että [myöhemmän ajan] al-Aqsan moskeijaa ei vielä ollut olemassa; se oli vain puutarha, jossa sijaitsivat Daudin ja Sulaimanin (Daavidin ja Salomonin) moskeijat.

Vastaus 1: Tiedämme, ettei tämä pidä paikkaansa, koska al-Aqsan alue sijaitsee Temppelivuorella, ja tunnemme Temppelivuoren historian hyvin. Jätekaatopaikka ei ole puutarha, eikä jätekaatopaikalla sijainnut minkäänlaista moskeijaa, temppeliä tai muuta palvontapaikkaa.

1a) – Rooman keisari Titus tuhosi juutalaisen temppelin Temppelivuorella vuonna 70 jKr. Daavid ja Salomo eivät palanneet maan päälle rakentamaan moskeijaa toisen rakennuksen raunioille, keskelle kaatopaikkaa, vuonna 70 jKr. Jopa Yusuf 'Ali myöntää, että Titus tuhosi Temppelivuoren rakennuksen täysin maan tasalle vuonna 70 jKr.

Yusuf ’Alin alaviitteessä 2168 sanotaan: ”Kaukaisin moskeija viittaa varmasti Salomonin temppelin paikkaan Jerusalemissa Moriahin kukkulalla, jonka vieressä tai lähellä sijaitsee Kalliomoskeija, jota kutsutaan myös Hadhrat ’Umarin moskeijaksi. Tämä ja moskeija, joka tunnetaan nimellä Kaukaisin moskeija (Masjid-ul-Aqsa), valmistuivat emiiri 'Abd-ul-Malikin toimesta vuonna A.H. 68 [687/688 jKr.]. … ja keisari Titus tuhosi ne täysin maan tasalle vuonna 70 jKr.”

1b) Lisäksi vuonna 132 jKr. ”Bar Kochban kapinan jälkeen vuonna 132 jKr., juutalaisten tappion seurauksena, Jerusalem tuhottiin perusteellisemmin kuin Tituksen toimesta. Alue kynnettiin, ja raunioiden päälle rakennettiin uusi kaupunki, Aelia Capitolina, joka nimettiin (Aelius) Hadrianuksen kunniaksi. … Temppeleitä omistettiin Bacchukselle, Venukselle ja Serapikselle, ja entisen pyhäkön paikalle pystytettiin Jupiter Capitolinuksen pyhäkkö.” Encyclopaedia Britannica (1956), osa 13, s. 8.

1c) Kalifi Umar rakennutti ensimmäisen al-Aqsan moskeijan vuonna 637/638 jKr. Umar kehotti kansaa seuraamaan hänen esimerkkiään ja raivaamaan roskat pois ennen moskeijan rakentamista (al-Tabari, osa 12, s. 195–196).

Teoria 2. Kirkko vai synagoga Temppelivuorella?

Jerusalemissa oli tuolla paikalla kirkko tai synagoga. Muhammad Asad toteaa kommentaarissaan The Message of the Qur’an (http://bismikaallahuma.org/Quran/Commentary/israa.htm), että profeetan seuralaisista suurin osa oli sitä mieltä, että Muhammad kävi fyysisesti Salomonin temppelissä, vaikka hän mainitsee myös vähemmistön näkemyksen.

Vastaus 2: Tiedämme, ettei tämä pidä paikkaansa, koska paikalla oli kaatopaikka, eikä Umar tuhonnut mitään kirkkoja tai juutalaisten palvontapaikkoja.

2a) – Paikalla oli kaatopaikka jo ennen Muhammedin aikaa ja oli siellä edelleen, kun Umar näki sen vuonna 638 jKr. (Kukaan ei väitä, että Muhammed olisi sekoittanut moskeijan kaatopaikkaan.)

2b) – Kun Umar saapui Jerusalemiin, hän lupasi, ettei hän tuhoaisi yhtään kristillistä muistomerkkiä.6

Kun Umar otti Jerusalemin hallintaansa, hän lupasi, ettei tuhoa mitään kirkkoja tai ristejä Jerusalemissa. al-Tabari, osa 12, s. 191. Moskeijan paikalla ei siis ollut kirkkoa.

2c) – Umar rakensi puisen moskeijan nimeltä al-Aqsa vuonna 637/638 jKr.

Johtopäätös: Miten ’Umar olisi voinut rakentaa moskeijan al-Aqsaan purkamatta yhtään kristillistä tai juutalaista palvontapaikkaa?

Moskeijan sijaintipaikka Jerusalemissa on juuri se paikka, jossa juutalaisten temppeli aiemmin sijaitsi. Tuolloin se oli roskakasa. Umar kehotti ihmisiä seuraamaan hänen esimerkkiään ja raivaamaan roskat pois. al-Tabari, osa 12, s. 195–196

’Umar luki suuran 17 alun heti saapuessaan Jerusalemiin.

’Umar sanoi, ettei heidän tule kunnioittaa Kalliomoskeijaa, vaan heitä käskettiin kunnioittamaan Ka’bahia (al-Tabari, osa 12, s. 195).

Teoria 3. Erilainen paikka Jerusalemissa?

Mohammed meni johonkin toiseen paikkaan Jerusalemissa. Mohammed meni Jerusalemiin, mutta johonkin muualle kuin Temppelivuorelle. (Tämä on mahdollista, mutta en ole vielä kuullut yhdenkään muslimin esittävän tätä teoriaa.)

Vastaus 3: Sura 17 ei maininnut pelkästään Jerusalemia, vaan nimenomaan al-Aqsaa. Lähes kaikki muslimit, kalifi 'Umarista lähtien, hyväksyvät, että tämä sijaitsee Temppelivuorella.

Lainaan Koraanin kääntäjää Yusuf 'Aliä alaviitteestä 2168: ”Kaukaisin moskeija viittaa varmasti Salomonin temppelin paikkaan Jerusalemissa Moriahin kukkulalla, jonka vieressä tai lähellä sijaitsee Kalliomoskeija, jota kutsutaan myös Hadhrat 'Umarin moskeijaksi. Tämä ja moskeija, joka tunnetaan nimellä Kaukaisin moskeija (Masjid-ul-Aqsa) …”

Teoria 4: Erilainen kaupunki?

Moskeija sijaitsi ennen Muhammedia jossakin muussa kaupungissa kuin Jerusalemissa. Sura 17:1:ssä ei mainita Jerusalemia, vaan ainoastaan kaukaisin moskeija. Tässä on erään muslimin lausunto asiasta.

Tarkastellaanpa nyt Koraanin varsinaista sanamuotoa. Jerusalemin alkuperäinen nimi islamissa oli Bayt Al-Maqdis, ”temppelin talo”, joten miksi Koraani ei käytä tätä termiä? Vaihtoehtoisesti Jerusalemia kutsuttiin tuolloin nimellä ”Ilya”7tai ”Aelia”. Jälleen kerran, miksi Koraani ei käytä nimenomaisesti myöskään tätä termiä? Miksi mystiikkaa luodaan käyttämällä termiä masjid al-Aqsa? Ehkä vastaus on se, että tuolloin kaukaisin palvontapaikka oli pieni kylä nimeltä Al-Jiranah, joka sijaitsi kahdeksan mailin päässä Mekasta.8 Ei ole todisteita, jotka viittaisivat Jerusalemiin kaukaisimpana moskeijana, kun taas on todisteita, jotka viittaavat Al-Jiranahiin. Merkittävin näistä todisteista on se, että Jerusalemin mainitseminen on ajallisesti epäjohdonmukaista, sillä Al-Jiranahissa oli moskeija yön matkan aikaan.

Olisi loogista, että kun Abd al-Mâlik rakensi Kalliomoskeijan, hän olisi sisällyttänyt 17:1:n yhtenä kaiverrettuina jakeina. Sen sijaan kaikki kaiverretut jakeet keskittyvät kumoamaan käsityksen Jeesuksesta Jumalan jumalallisena inkarnaationa. Olisi loogista, että Yömatkan suuran alkuosa esiintyisi jossain Kalliomoskeijassa. Tämä tietenkin edellyttäisi, että yömatkan perimätiedon mukaan Abrahamin kivi olisi jo sijoitettu Jerusalemiin paikkana, josta Muhammad nousi taivaaseen. Jostain syystä asiaa koskeva Koraanin jae ei kuitenkaan näkynyt missään Kalliomoskeijassa. Jälleen kerran meidän on pakko kysyä, miksi. Tämä viimeinen seikka sinänsä ei tarjoa lopullista todistetta, mutta se on jälleen yksi vahvistava todiste, joka viittaa pois Jerusalemista.

Yhteenvetona voimme siis todeta seuraavaa. Jerusalemissa ei ollut moskeijaa ainakaan kuuteen vuoteen Muhammadin kuoleman jälkeen. Koraani ei itse asiassa sano, että Muhammad olisi mennyt Jerusalemiin, vaikka tämä olisi voitu tehdä selväksi, jos se olisi totta. Jerusalemin islamilaiset monumentit eivät edes viittaa yömatkalle. Mitä meidän pitäisi uskoa?

Vastaus 4: Jos tämä olisi totta, jonkun pitäisi kai kertoa al-Aqsan marttyyrien prikaatille ja muille islamilaisille terroristiryhmille, että heidän pitäisi unohtaa Jerusalem. Kaikkien näiden vuosisatojen jälkeen kaukaisin moskeija ja yömatkakaan eivät olleetkaan siellä! Voisiko tämän näkemyksen esittänyt muslimikirjoittaja vapaaehtoisesti kertoa heille tämän?

Tarkasteltaessa tämän teorian yksityiskohtia on viisi huomioon otettavaa seikkaa.

a) Vaikka Koraanissa ei mainita Bait-ul-Maqdisia, hadithit mainitsevat sen.

b) Ensimmäisenä moskeijan sinne rakensi ei Abd al-Malik, vaan Umar vuonna 637/638 jKr.

c) ’Umar sanoi sen olevan Jerusalem, siteeraten suuraa 17:1 saapuessaan Jerusalemiin

d) Muhammed itse sanoi Bukharin hadithissa, että kyseessä oli Jerusalem.

e) Muslimien valtavirran mukaan kyseessä on Jerusalem

f) Pyhiä muslimikaupunkeja on kolme, ei neljä.

4a) Haditheissa käytetään todellakin termiä Bait-ul-Maqdis (Jerusalem) kuvattaessa Yömatkaa Bukharin teoksessa, osa 5, kirja 58, luku 40, nro 228, sivut 148–149.

4b) Alkuperäistä moskeijaa Jerusalemiin ei rakentanut Abd al-Malik, vaan häntä edeltänyt kalifi Umar. Abd al-Malik rakensi Kalliomoskeijan vuonna 687/688 jKr., kun taas Umar rakensi al-Aqsa-moskeijan vallattuaan Jerusalemin vuonna 638 jKr. Katso al-Tabari, osa 12, s. 195–196

4c) ’Umar, Muhammedin läheinen seuralainen ja islamin toinen kalifi Muhammedin kuoleman jälkeen, olisi ollut parhaassa asemassa tietämään asian. ’Umar lausui suuran 17:1 saapuessaan Jerusalemiin juuri ennen moskeijan rakentamista.

4d) Muhammed itse sanoi, että kyseessä oli Jerusalem. ”Jabir bin 'Abdullah kertoi kuulleensa Allahin lähettilään sanovan: ’Kun Quraishin kansa ei uskonut minua (eli kertomustani Yömatkasta), nousin seisomaan Al-Hijriin, ja Allah näytti Jerusalemin edessäni, ja aloin kuvailla sitä heille samalla kun katselin sitä.’” Bukhari, osa 5, kirja 58, luku 40, nro 226, s. 142. Mekkalaiset eivät siis uskoneet Muhammedia, ja Muhammed väitti, että Allah teki toisen ihmeen ja näytti Jerusalemin hänen edessään, jotta Muhammed voisi kuvata sitä. Vaikka mekkalaiset, jotka myöhemmin taistelivat Muhammedia vastaan, eivät ilmeisesti olleet vakuuttuneita, Muhammed yritti todistaa, että kyseessä todella oli Jerusalem.

”Ibn ’Abbas kertoi: Allahin sanan osalta … Näkymät, jotka Allahin lähettiläälle näytettiin Yömatkalla, kun hänet vietiin Bait-ul-Maqdisiin (eli Jerusalemiin), olivat todellisia näkymiä (eivät unia). Ja Koraanissa (mainittu) kirottu puu on itse Zaqqum-puu.” Bukhari, osa 5, kirja 58, luku 40, nro 228, s. 148–149

4e) Nykyaikaisemman muslimin näkemyksen esittää Koraanin kääntäjä Yusuf 'Ali alaviitteessään 2168: ”Kaukaisin moskeija viittaa varmasti Salomonin temppelin paikkaan Jerusalemissa Moriahin kukkulalla, jonka vieressä tai lähellä sijaitsee Kalliomoskeija, jota kutsutaan myös Hadhrat 'Umarin moskeijaksi. Tämä ja moskeija, joka tunnetaan nimellä Kaukaisin moskeija (Masjid-ul-Aqsa), valmistuivat emiiri 'Abd-ul-Malikin hallintokaudella vuonna 68 hidžraa [687/688 jKr]. … ja keisari Titus tuhosi ne täysin maan tasalle vuonna 70 jKr.”

Sura 17 tunnetaan sekä nimellä ”Yömatka” että ”Israelin pojat” (ks. Yusuf ’Alin alaviite 722 ja al-Tabari, osa 12, s. 194). Miksi muslimit kutsuisivat sitä ”Israelin pojiksi”, jos sillä ei olisi mitään tekemistä Israelin kanssa?

4f) Muslimi voi tehdä pyhiinvaellusmatkan vain kolmeen moskeijaan: Mekkaan, Medinaan ja Jerusalemiin. Abu Dawud, osa 2, kirja 4, luku 664, nro 2028, s. 540. Jos muslimit ovat kautta aikojen olleet väärässä siitä, että al-Aqsa sijaitsee Jerusalemissa, missä sitten on tämä neljäs pyhä muslimikaupunki, josta kaikki muslimit, niin silloin kuin nytkin, ovat tietämättömiä?

Teoria 5: Koko maailma on moskeija?

Sura 13:15 ja 16:49 sanovat, että kaikki taivaan ja maan olennot kumartavat Allahin edessä, joten monet muslimit tulkitsevat näiden tarkoittavan, että koko maa on Allahin moskeija. Joten minne tahansa Muhammed menikin, hän oli tietyssä mielessä aina moskeijassa.

Vastaus 5: Tämä tekisi Koraanin ”yömatkasta” merkityksettömän ja harhaanjohtavan

1) Jos Muhammed ei koskaan poistunut (maanpäällisestä) moskeijasta, hän ei matkustanut minnekään.

2) Jos Muhammed matkusti pyhästä moskeijasta [Medinassa] kaukaisimpaan moskeijaan, hän todellakin poistui moskeijan alueelta ja joutui menemään toiseen paikkaan toisen moskeijan luo.

3) Jos koko maa on kaukaisin moskeija, niin Umar, kaikki Muhammedin varhaiset seuralaiset ja nykypäivän muslimit ovat olleet väärin johdettuja; sillä heille opetettiin, että kaukaisin moskeija sijaitsi Jerusalemissa.

Jos et vain väitä uskovasi tähän, vaan uskot vilpittömästi, ettei kaukaisin moskeija sijainnut Jerusalemissa, niin onnittelut! Olet juuri ratkaissut Lähi-idän rauhanongelman. Ole hyvä ja mene Lähi-itään ja selitä kaikille siellä oleville militantteille muslimeille, että se, mitä heille on opetettu vuosisatojen ajan, on väärin, eikä kaukaisin moskeija olekaan Jerusalem. Heidän ei tarvitse kunnioittaa Jerusalemia sen enempää kuin Damaskosta tai Ateenaa kaukaisimpana moskeijana.

Teoria 6: Oliko Jerusalemin moskeija paikka, ei rakennus, jossa ihmiset rukoilivat Jumalaa?

Moskeija on mikä tahansa paikka maan päällä, jossa muslimit rukoilivat, ja muslimit pitävät Aabrahamia, Daavidia, Jeesusta jne. muslimeina. Joten vaikka paikkaa käytettiin tuolloin kaatopaikkana, Muhammed meni paikalle, jossa juutalaisten temppeli oli aiemmin sijainnut.

Vastaus 6: Bukharin teos, osa 5, kirja 58, luku 40, nro 226, s. 142 osoittaa tämän vääräksi. Siinä sanotaan:

Jabir bin 'Abdullah kertoi kuulleensa Allahin lähettilään sanovan: ”Kun Quraishin kansa ei uskonut minua (eli kertomustani Yömatkasta), nousin seisomaan Al-Hijrissä, ja Allah näytti minulle Jerusalemin, ja aloin kuvailla sitä heille samalla kun katselin sitä.”

Muuten, ehkä jotkut mekkalaiset kauppiaat olivat matkustaneet Jerusalemiin. Missään ei mainita, että Muhammad olisi saanut yhtään pakanallista mekkalaista vakuuttuneeksi.

Ellei sitten uskota, että Muhammad yritti tehdä vaikutuksen mekkalaisiin kuvaamalla kaatopaikkaa, tämä tarkoittaa, että Muhammad kuvaili eri paikkaa tai paikkaa, jota ei ole olemassa.

Eräs muslimi huomautti minulle, että koska Muhammedin yliluonnollinen matka tapahtui yöllä, hän ei olisi nähnyt kaikkea roskaa. Muhammed olisi kuitenkin haistanut koko kaupungin kattavan kaatopaikan hajun, ja hän olisi nähnyt, ettei siellä ollut yhtään rakennusta. Jos joku menee kaatopaikalle eikä haista mitään, ei näe mitään eikä astu mihinkään, niin kyseenalaistan, kävikö hän todella siellä vai kävikö hän lainkaan sillä kaatopaikalla.

Pakotien etsimistä

Yrittäessään selittää mi’rajin (yömatkan) ristiriitaa seuraavat selitykset ovat yhä epätoivoisempia. Reilun pelin nimissä on mainittava, että monet muslimit eivät hyväksy näitä kolmea selitystä.

Teoria 7. Se oli vain näky; Muhammed ei mennyt minnekään

Mi’raj oli vain näky. Joko Muhammed luuli menneensä jonnekin, mutta erehtyi. Tai sitten Muhammed tiesi todellisuudessa, ettei hän mennyt minnekään, mutta sai seuraajansa uskomaan toisin.

N.J. Dawoodin alaviite 2 suuraan 17 sanoo: ”Jerusalemista. … Jotkut muslimikommentaattorit tulkitsevat tämän kohdan kirjaimellisesti; toiset pitävät sitä näynä.”

Suurin osa muslimeista väittää, että mi’raj (yömatka) oli todellinen tapahtuma, mutta jotkut muslimit väittävät, että Muhammad ei todellisuudessa matkustanut näihin paikkoihin, vaan hänellä oli vain näky, jossa hän kävi näissä paikoissa. Jos tämä on totta, se tarkoittaa, että yömatkaa ei todellisuudessa tapahtunut.

Vastaus 7: Kuvittele, että joku nykypäivän kristitty sanoisi käyneensä Medinan kirkossa. Mistä tietäisit, että tämä on väärin? Vaikka et olisi seurannut kristittyä, tietäisit tämän olevan valhetta, koska Medinassa ei ole kirkkoa. Jos kristitty sanoisi, että moskeija on kirkko, sanoisit, että tämä tieto ei pidä paikkaansa. Jos kristitty sanoisi, että kyseessä oli vain symbolinen teko, olisi väärin, jos ihmiset väittäisivät tämän olleen todellinen ihme. Samoin olisi, jos muslimi väittäisi käyneensä moskeijassa, jota ei ole olemassa.

Sillä, että muslimi sanoo näin Muhammedista, on kaksi seurausta. Ensinnäkin Koraani sanoo nimenomaan, että hänet ”kannettiin” tai ”vietiin”, käännöksestä riippuen. Jotkut muslimit esittävät tämän ihmeen todisteena Koraanista. Jos Muhammed kävi Jerusalemin :ssa vain ”unissaan” ja tämä Koraanin todiste on vain hänen mielikuvituksensa tuotetta, niin myös muut asiat, joita esitettiin ulkoisina tapahtumina (kuten Gabrielin ilmestykset), voisivat olla hänen mielikuvituksensa tuotteita.

Varhaiset muslimit saatiin uskomaan, että se oli todellista. Muwatta’ Malik 51.4.10 kertoo, että Yömatkalla paha džinni etsi Muhammedia tulisoihdulla. Jibril [Gabriel] opetti hänelle erityiset sanat, jotka hänen piti lausua sammuttaakseen pahan džinnin soihdun.

Sunnimuslimien šaria-laki sanoo, että se oli todellista. ”Ibn 'Abbas kertoi: Allahin lausunnosta … Näkymät, jotka Allahin lähettiläälle näytettiin Yömatkalla, kun hänet vietiin Bait-ul-Maqdisiin (eli Jerusalemiin), olivat todellisia näkymiä (eivät unia). Ja Koraanissa mainittu kirottu puu on nimenomaan Zaqqum-puu.” Bukhari, osa 5, kirja 58, luku 40, nro 228, s. 148–149

Jos muslimi kuitenkin väittää, että Bukhari (Koraanin jälkeen sharian korkein auktoriteetti) oli tässä asiassa väärässä, että Muhammad ei todellisuudessa matkustanut näihin paikkoihin, vaan hänellä oli vain näky, jossa hän meni näihin paikkoihin, silloin yömatkakaan ei tapahtunut. Sura 17:1 on saanut miljoonat muslimit uskomaan väärän asian, eli valheen, Muhammadista ja Allahista.

Teoria 8. Matkustiko Muhammad ajassa?

Aikamatkailu on selitys tälle anakronismille

Vastaus 8: Jos tämä innovatiivinen tulkinta olisi totta, jos Muhammad todella pystyi aikamatkustamaan, se avaa laajan joukon kysymyksiä, joihin ei ole vastausta. Mille aikakaudelle hänet vietiin? Miksi häntä ei viety Tuomiopäivään? Miksi häntä ei viety tapaamaan muita profeettoja heidän elinaikanaan? Jos todella kannatat tätä aikamatkailuteoriaa, sinun pitäisi olla kiinnostunut pohtimaan niitä loogisia kysymyksiä, joita tällainen teoria tuo esiin.

Paitsi että Sura 17:1 esittää mi’rajin (yömatkan) tosiasiana ajassa. Jos mi’raj olisi ollut aikamatka, Allah olisi johtanut harhaan paitsi varhaiset muslimit, myös lähes kaikki muslimit kautta aikojen uskomaan, että kyseessä oli todellinen tapahtuma.

Tämä olisi kuitenkin omituisella tavalla sopusoinnussa muslimien teologian kanssa. Muslimit uskovat, ettei se ollut oikeasti Jeesus, joka kuoli ristillä; Allah vain sai jonkun toisen näyttämään Jeesukselta. Silti Allah ei katsonut aiheelliseksi kertoa kenellekään Raamatun kirjoittajalle tai varhaisille kristityille uskomuksesta ”suureen muslimien vaihdokseen”. Jälleen kerran meidän on kysyttävä, miksi asia on näin. Miksi Allah käyttäisi Muhammadin kohdalla aikamatkailun kaltaista taktiikkaa selittämättä sitä, mutta ei paljastaisi Jeesuksen sijaisena esiintymistä kristityille! Jos Allah todellakin käytti aikamatkailua kertomatta siitä kenellekään ja antoi sitten suura 17:ssa vaikutelman, ettei niin tehnyt, niin suura 8:30 on varmasti totta: ”Allah on suurin harhaanjohtaja/juonittelija”.

Teoria 9. Luvaton muutos Koraaniin?

Luvaton lisäys Koraaniin selittää kaiken. Muhammed ei erehtynyt, eikä Muhammed valehdellut; tämä ei ollut osa Koraania, jonka Muhammed paljasti, vaan sen lisäsi myöhempi väärentäjä.

Vastaus 9: Useimmat sunnimuslimit eivät esittäisi tätä väitettä, mutta jotkut shiialaiset, sufistit ja muut puhuvat vapaammin siitä, että Uthman ja muut sunnit muuttivat Koraania. Mutta jos tämä väitetty ihme oli todellakin vain muutos, mitä muuta Koraanissa sitten muutettiin? Voisimme verrata Koraanin erilaisia varhaisia versioita, mutta kalifi Uthman poltti lähes kaikki niistä, mikä peittäisi monien muutosten jäljet. Meillä on kyllä luetteloita suuroista ja suurojen osista, jotka ovat säilyneet ja ovat erilaisia, mutta suura 17:ssä ei näy mitään eroa.

Teoria 10. Mi’rajin todellisella tapahtumapaikalla ei ole merkitystä???

Vaikka jotkut muslimit pitävät suuraa 17:1 todisteena Koraanin historiallisesta luotettavuudesta, toiset sanovat, että suuran 17:1 sijainnilla, joka tarjoaisi todisteen, ei ole merkitystä.

Vastaus 10: Tämä on viimeinen toivon linnake muslimille, joka haluaa säilyttää luottamuksensa Koraaniin. On erittäin merkittävää, tekikö Muhammad yömatkan ja oliko sen määränpää Jerusalem, jos tarkastellaan Koraanin historiallista totuudenmukaisuutta! Muslimien opettajat väittävät, että Muhammad matkusti Jerusalemiin, ja esittävät tämän todisteena Koraanin aitoudesta. Jos huomaat, että Muhammad ei käynyt Jerusalemissa, koska siellä ei tuolloin ollut moskeijaa, eikä ole muuta järkevää selitystä kuin ”sillä ei ole merkitystä”, on sinun velvollisuutesi muslimina estää johtajiasi levittämästä tällaisia jumalanpilkkaisia opetuksia.

Toistan vielä: jos asialla ei ole merkitystä muslimille, tämän muslimin tulisi kehottaa muita muslimeja lopettamaan tämän ihmeen esittäminen todisteena Koraanin ihmeellisestä totuudellisuudesta.

Toinen yömatk

Vaikka tätä yömatkalla ei nähnyt kukaan muu, se suuntautui moskeijaan, jota ei ollut olemassa, ja siitä kerrottiin Quraishin kansalle, joka ei ollut vakuuttunut. Mutta entä se toinen yömatkalla Jerusalemiin?

Juuri ennen pidätystään ja kärsimystään Jeesus matkusti opetuslastensa kanssa Öljymäeltä Jerusalemiin. Jeesus tiesi, että Juudas pettäisi hänet ja että hänet pidätettäisiin, joten Jeesus olisi voinut yksinkertaisesti vetäytyä toiseen paikkaan. Kukaan ei olisi... Mutta Jeesus päätti tietoisesti kestää kaiken sen, mitä hän teki, voittaakseen kuoleman ja Saatanan ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta.

Ratkaiseva hetki

Mitä siis uskot? Uskotko Koraaniin, joka opettaa, että Muhammad meni moskeijaan, jota ei vielä ollut olemassa? Nämä ongelmat eivät katoa pelkästään käsiä heiluttelemalla. Ainoa looginen selitys, joka voi olla totuus, on se, että Koraani sisältää ristiriitoja.

Toivon, että jokainen muslimi pohtisi näitä kysymyksiä huolellisesti ja harkitsisi vakavasti totuuden Jumalan seuraamista.

Rauha olkoon teille.

Alaviitteet

1. Sura 17 on nimeltään ”Yömatka” Arberryn, Dawoodin, Rodwellin ja Yusuf 'Alin englanninkielisissä käännöksissä. Sitä kutsutaan myös nimellä ”Israelin lapset / israelilaiset” Yusuf 'Alin arabiankielisessä käännöksessä sekä Pickthallin, Malikin, Shakirin ja Sher Alin käännöksissä. Al-Tabarin teoksen 12. osan sivulla 194 olevan alaviitteen 722 mukaan sitä kutsutaan molemmilla nimillä.

2. al-Tabarin teoksen 12. osan sivulla 194 kerrotaan, että ’Umar luki suuran 17 saapuessaan Jerusalemiin

3. Seuraavassa esitetään, milloin suura 17 paljastettiin eri lähteiden mukaan. Nämä lähteet ovat kaikki yhtä mieltä, paitsi että Yusuf 'Ali antaa lisätietoja.

Sher Ali – ennen Hijraa [Hegiraa]

Malik – Mekassa

M.M. Pickthall – paljastettu Mekassa

Yusuf 'Ali, johdanto suuraan 17 – ”yleensä ajoitetaan Rajab-kuukauden 27. yöhön (vaikka mainitaan myös muita päivämääriä, kuten Rabi’ I:n 17. päivä) Hijraa edeltävänä vuonna. Tämä vahvistaa suuran avausjakeen päivämäärän, vaikka osa suurasta saattaa olla hieman aikaisempaa.”

4. (Thomas A. Idinopolus, ”Jerusalem Blessed, Jerusalem Cursed”, (1991), s. 213–214)

5. (Karen Armstrong, ”Jerusalem”, (1996), s. 229)

6. ’Umar lupasi, ettei hän tuhoaisi yhtään ristiä tai kirkkoa (al-Tabari, osa 12, s. 191)

7. Ilya oli Jerusalemin nimi Bukharin teoksen 1. osan 1. kirjan 1. luvun nro 6, s. 12 mukaan.

8. Oleg Grabar, ”The Umayyad Dome of the Rock in Jerusalem”, Ars Orientalis, nide 3 (1959), s. 37.

Koraanin käännösten lähdeluettelo

1. Arberry, Arthur J. The Koran Interpreted. Macmillian Publishing Co., Inc. 1955.

2. Dawood, N.J. The Koran. Penguin Books. 1956–1999.

3. Malik, Farooq-i-Azam. Englanninkielinen käännös Koraanin merkityksestä: Opas ihmiskunnalle. The Institute of Islamic Knowledge. 1997

4. Pickthall, Mohammed Marmaduke. The Meaning of the Glorious Koran. Dar al-Islamiyya (Kuwait) (julkaisupäivää ei mainittu)

5. Rodwell, J.M. Koraani. Ensimmäinen painos. Ivy Books, julkaissut Ballantine Books. 1993.

6. Shakir, M.H. Koraani. Tahrike Tarsile Qur’an, Inc. 12. painos Yhdysvalloissa 2001.

7. Sher Ali, Maulawi. Pyhä Koraani. Islam International Publications Limited (Ahmadiyya) 1997

8. Yusuf 'Ali, Abdullah. Pyhä Koraani: merkitysten englanninkielinen käännös ja kommentaari. Kuningas Fahdin Pyhän Koraanin painokeskus. (Al Madina, Saudi-Arabia) 1410 jKr.

Muita lähteitä

Encyclopaedia Britannica. Encyclopaedia Britannica, Inc. 1958, osa 13, s. 7–8

Sahih Al-Bukharin merkitysten käännös arabia–englanti, osa 1, tohtori Muhammad Muhsin Khan. Islamilainen yliopisto, Al-Medina Al-Munawwara AL MAKTABAT AL SALAFIAT AL MADINATO AL MONAWART

Ei päivämäärää, ei tekijänoikeustietoja.

Al-Tabarin historia: kommentoitava käännös. Ehsan Yar-Shater, päätoimittaja. State University of New York Press 1989–.

Liite I – Sura 17:1 eri käännöksissä

Tällä suuralle on kaksi nimeä: ”Yömatka” sekä ”Israelin lapset / israelilaiset”1 .

Arthur J. Arberry: ”Ylistys olkoon Hänelle, joka kuljetti palvelijansa yöllä Pyhästä moskeijasta Kauempana olevaan moskeijaan, jonka ympäristön Me olemme siunanneet, jotta voisimme näyttää hänelle joitakin Meidän merkkejämme. Hän on Kaikkikuuleva, Kaiken näkevä.”

N.J. Dawood: ”KUNNIA Hänelle, joka vei palvelijansa yöllä Pyhästä temppelistä Isän temppeliin, jonka ympäristön Me olemme siunanneet, jotta voisimme näyttää hänelle joitakin Meidän merkkejämme. Hän yksin kuulee kaiken ja näkee kaiken.”

Koraanin englanninkielinen käännös: Muhammad Farooq-i-Azam Malik (1997), The Institute of Islamic Knowledge. ”Ylistys olkoon Hänelle, joka vei palvelijansa (Muhammedin) eräänä yönä Masjid al-Haramista (Mekasta) Masjid al-Aqsa-moskeijaan (Jerusalemissa), jonka ympäristöä olemme siunanneet, jotta voisimme näyttää hänelle joitakin merkkejämme; totisesti Hän on Se, joka on Kaikkikuuleva, Kaikkinaava.”

M.M. Pickthall ”Ylistetty olkoon Hän, joka kuljetti palvelijansa yöllä Pyhästä palvontapaikasta Kaukaiseen palvontapaikkaan, jonka ympäristöä Me olemme siunanneet, jotta voisimme näyttää hänelle merkkejämme! Totisesti, Hän, vain Hän, on Kuuleva, Näkevä.”

J.M. Rodwell ”Ylistetty olkoon Hän, joka kuljetti palvelijansa yöllä Mekan pyhästä temppelistä kaukaisempaan temppeliin, jonka ympäristön olemme siunanneet, jotta voisimme näyttää hänelle merkkejämme! Sillä Hän on Kuuleva, Näkevä.”

M.H. Shakir ”Kunnia olkoon Hänelle, joka sai palvelijansa lähtemään yöllä Pyhästä moskeijasta kaukaiseen moskeijaan, jonka ympäristön olemme siunanneet, jotta voisimme näyttää hänelle joitakin merkkejämme; totisesti Hän on Kuuleva, Näkevä.”

Maulawi Sher Ali ”Allahin, Armollisen, Armahdan, nimeen. Ylistys olkoon Hänelle, joka vei palvelijansa yöllä Pyhästä moskeijasta Kaukaiseen moskeijaan, jonka ympäristön olemme siunanneet, jotta voisimme näyttää hänelle joitakin merkkejämme. Totisesti, Hän yksin on Kuuleva, Näkevä.” – Huomautus: kääntäjät merkitsevät usein sanat kursiivilla kertoakseen lukijalle, että sana on lisätty merkityksen selventämiseksi, mutta sitä ei ollut alkuperäisessä kielessä. Ilmeisesti Maulawi Sher Ali pyrkii tarkkuuteen.

Abdullah Yusuf 'Ali ”Kunnia olkoon (Allahille), joka vei palvelijansa yöllä matkalle Pyhästä moskeijasta Kaukaisimpaan moskeijaan, jonka ympäristöä Me siunasimme, jotta voisimme näyttää hänelle joitakin Meidän merkkejämme: sillä Hän on Se, joka kuulee ja näkee (kaiken).”

Liite II – Missä tarkalleen ottaen sijaitsi ”kaukaisin moskeija” suuran 17:1 kohdassa?

On olemassa kolme näkemystä.

1. Kalifi ’Umar rakensi al-Aqsa-moskeijan Jerusalemiin väitetylle paikalle.

2. Kuitenkin Kalliomoskeija on paikka, josta monet muslimit uskovat, että Muhammed nousi taivaaseen. ”Moskeija on kahdeksankulmainen, ja siinä on kahdeksan sivua. Jokaisella sivulla on ovi ja seitsemän ikkunaa, joissa on vuorikristalliveistoksia. Kupoli on kultaa. Aivan keskellä moskeijaa sijaitsee kunnioitettu kivi, jolla profeetta Muhammed (rauha hänelle) seisoi ennen kuin hänet nostettiin taivaaseen.” (http://www.islamicarchitecture.org/ia/archi/domeoftherock.html, 23. toukokuuta 2004)

3. Koko Temppelivuori (34 eekkeriä) oli yleinen sijaintipaikka.

http://www.islamicarchitecture.org/ia/archi/alaqsamosque.htmlin (23. toukokuuta 2004) mukaan ”rakennus tuli tunnetuksi nimellä Masjid al-AQSA, Al-AQSA-moskeija, vaikka todellisuudessa koko Pyhän pyhäkön alue katsotaan Al-AQSA-moskeijaksi, ja koko alue on islamilaisen lain mukaan loukkaamaton.”

Missä nämä paikat sijaitsevat? Alla oleva kartta osoittaa niiden sijainnin.

On syytä huomata, että vaikka muslimit eivät itse olekaan täysin yksimielisiä paikasta, al-Aqsan moskeija ja Kalliomoskeija sijaitsevat vain noin 400 jaardia toisistaan. Moskeijaa ei ollut

Liite III – Lyhyt katsaus Jerusalemin rakennusten historiaan

576 eKr. Nebukadnessar tuhoaa Jerusalemin ja Salomonin temppelin.

168 eKr. Antiokhos Epifanes tuhosi temppelin. Hän rakensi joukoilleen linnoituksen, jota kutsuttiin Akra-nimellä ja joka sijaitsi todennäköisesti nykyisen al-Aqsa-moskeijan koilliskulmassa.

Simon Makkabeus tuhosi Akran, tasoitti kukkulan, jolla Akra sijaitsi, ja rakensi sinne toisen linnoituksen.

37 eKr. Herodes Suuri tuli Juudean kuninkaaksi. Hän rakensi temppelin uudelleen.

Vuonna 70 jKr. Titus tuhosi Jerusalemin.

Vuonna 132 jKr. ”Bar Kochban kapinan jälkeen vuonna 132 jKr., juutalaisten tappion seurauksena, Jerusalem tuhottiin vielä perusteellisemmin kuin Tituksen toimesta. Alue kynnettiin, ja raunioiden päälle rakennettiin uusi kaupunki, Aelia Capitolina, joka nimettiin (Aelius) Hadrianuksen kunniaksi. … Temppeleitä omistettiin Bacchukselle, Venukselle ja Serapikselle, ja entisen pyhäkön paikalle pystytettiin Jupiter Capitolinuksen pyhäkkö.” Encyclopaedia Britannica (1956), osa 13, s. 8. Encyclopaedia Britannica (1972), osa 12, s. 1009a, kertoo, että temppelialue jäi autioksi.

Vuonna 136 jKr keisari Konstantinus määräsi rakennettavaksi kaksi kirkkoa: Pyhän haudan kirkon, johon Jeesuksen uskottiin olleen haudattuna kolme päivää, ja Ristin basilikan, jossa Jeesuksen uskottiin ristiinnaulituksi.

Vuosina 326–336 jKr Pyhän haudan kirkko ja Ristin basilika rakennettiin paikoille, joiden uskottiin olevan Jeesuksen hauta ja Golgatan paikka. TÄMÄ EI KUITENKIN OLLUT TEMPPELIN PAIKKA.

Vuonna 460 jKr. keisarinna Eudokia rakennutti lisää kirkkoja, muun muassa yhden Siloamin altaan päälle ja toisen paikalle, jonka uskottiin olevan Stefanoksen hauta Damaskoksen portin pohjoispuolella.

500-luvulla Justinianuksen basilika rakennettiin paikalle, jota pidettiin Daavidin haudana.

Vuonna 614 jKr. Persian kuningas Khosrow II valloitti Jerusalemin, surmasi 60 000 kristittyä ja otti 36 000 orjaksi. Hän vaurioitti monia rakennuksia ja tuhosi useita kirkkoja, mukaan lukien Pyhän haudan kirkon. Myös al-Tabari, osa 5, s. 318, mainitsee tämän.

Vuonna 614 jKr. Encyclopædia Britannica (1972), osa 9, s. 1009F, kertoo, että Pyhän haudan kahdeksankulmainen rotunda oli yhä pystyssä persialaisten ryöstöretkestä huolimatta. TÄMÄ SIJAITSI KUITENKIN HAUTAPAIKALLA, EI JUUTALAISEN TEMPPELIN PAIKALLA. ”Temppelivuori (jota kutsuttiin nimellä Qadra eli ’aukio’) oli edelleen säilyttänyt Herodeksen ympäröivän muurin sille antaman muodon. Antonian linnoituksen rauniot olivat yhä näkyvissä sen luoteiskulmassa, mutta temppelialue, jolla sijaitsivat Hadrianuksen rakentaman Jupiterin temppelin rauniot, toimi muslimiaikaan asti kaupungin jätekaatopaikkana. Ainoa poikkeus tästä autioudesta oli Pyhän Jaakobin kirkko eli Corner Church, josta avautui näkymä temppelialueen kaakkoiskulmaan.” (Encyclopaedia Britannica (1972) osa 12, s. 1009F.

617–624 jKr. Jossain vaiheessa tänä aikana Muhammed ilmoitti suuran 17:1.

Vuonna 629 jKr. Herakleios voitti Khosroen ja palasi Jerusalemiin.

637/638 jKr. Jerusalem antautui Umarille, joka lupasi, ettei hän tuhoaisi yhtään ristiä tai kirkkoa

637/638 jKr. Umar rakensi puisen moskeijan nimeltä al-Aqsa.

687/688 Kalifi Abdul Malik rakensi al-Aqsan uudelleen ja rakensi Kalliomoskeijan

1517 Turkin Selim I (Ankara) valloitti Jerusalemin egyptiläisiltä, ja kaupungin muurien nykyinen ulkoasu on hänen ansiotaan.

Katso lisätietoja Enyclopaedia Britannicasta (1956), osa 13, s. 8.

Liite IV – Viittaako suura 17:60 myös samaan yönä nähtyyn näkyyn?

Sura 17:60 sanoo: ”…Me annoimme sinulle näyn, jonka sinulle näytimme, mutta se oli koetuksena ihmisille, samoin kuin Koraanissa mainittu kirottu puu: Me herätimme heissä pelkoa (ja varoitusta), mutta se vain lisää heidän kohtuutonta rikkomustaan!” (A. Yusuf ’Alin käännös)

Yusuf ’Alin alaviite 2249 sanoo: ”Jotkut kommentaattorit tulkitsevat tämän viittaavan Mi’rahiin (17:1) ja toiset muihin näkyihin. Tällaiset näkyjä ovat ihmeitä, ja ne muodostuvat kompastuskiveksi epäuskoisille. Ne ovat rohkaisua uskoville. Siten ne ovat ’kokeeksi ihmisille’.”

Bukharin teoksen 8. niteen 77. kirjan 9. luvun nro 610, s. 398, mukaan sanotaan kuitenkin: ”…Ibn ’Abbas kertoi seuraavaa jakeesta: (Ja Me annoimme sinulle (o Muhammad, todellisena silminnäkijänä) näyn (nousun taivaisiin, ’Miraj’), jonka Me sinulle näytimme, mutta se oli koettelemus ihmiskunnalle.” (17:60): Allahin lähettiläs näki todellakin omin silmin näyn (kaikki hänelle näytetyt asiat) yönä, jolloin hän teki Yömatkansa Jerusalemiin (ja sieltä taivaisiin). Koraanissa mainittu kirottu puu on Az-Zaqqum-puu.” Huomaa, että suluissa olevat osat eivät ole arabiankielisessä tekstissä, vaan muslimikääntäjä on lisännyt ne. Suluissa olevat osat eivät kuitenkaan muuta mitään olennaisesti: Bukhari kertoo, että Ibn 'Abbas sanoi tämän olleen itse asiassa Jerusalem.

Että hän kuuli Allahin lähettilään sanovan: ”Kun Quraishin kansa ei uskonut minua (eli kertomustani Yömatkasta), nousin seisomaan Al-Hijrissä ja Allah näytti minulle Jerusalemin, ja aloin kuvailla sitä heille samalla kun katselin sitä.” Bukhari, osa 3, kirja 58, luku 40, nro 226, s. 142

Katso www.MuslimHope.com